Kengän tärkeimmät ominaisuudet jalkaterveyden kannalta ovat kengän laajuus, leveys ja pituus. Hyvä kenkä on jalkaan istuva, riittävän laaja ja leveä päkiän kohdalta sekä riittävän pitkä, etteivät varpaat ota kiinni kengän kärkeen. Kengän lestin on hyvä olla suora, silloin se mahdollistaa pohjallisten käytön kengässä. Kengän kantakapin on hyvä olla tukeva, silloin kantapää pysyy tukevasti paikoillaan. Hyvän kengän saa pysymään jalassa tukevasti nauhojen, vetoketjun tai säädettävien tarrojen tai remmien avulla. Koron korkeus on hyvä olla alle kaksi senttimetriä. Korottomat kengät rasittavat vähiten polviniveltä.

Kengän pintamateriaalina on hyvä suosia nahkaa tai kangasta (canvas, verkkokangas), mikrokuitu ja tex, ne hengittävät ja mukautuvat jalkaterän muotoihin.

Kengän pitäisi olla riittävän kevyet, silloin jalkaterä kuormittuu mahdollisimman vähän ja askellus on joustavaa. Ihanteellinen naisten kenkien paino on 342g ja miesten kenkien noin 484g.

Terve normaalikaarinen jalka kiittää ohutpohjaisista, joustavista kengistä, joissa jalan pienet lihakset aktivoituvat kunnolla.

Korkea jalkapöytä, vasaravarpaat, pikku- ja isovarpaan vaivaisenluut, päkiän leviäminen, diabeteksen tai nivelreuman aiheuttamat jalkamuutokset saattavat tarvita enemmän laajuutta kengässä.

Kengässä on hyvä olla myös iskunvaimennusta, jos on nivelrikkoa, sairastaa diabetesta tai nivelreumaa. Ikääntyessä päkiän ja kantapään rasvapatjat saattavat rappeutua aiheuttaen kipuja jaloissa, silloin apua saa ulkoisista iskunvaimentimista (pohjalliset ja sukat, joissa vahvikkeet).

Liian suuret kengät ovat yhtä haitalliset jalalle kuin liian pienetkin kengät. Liian suurissa (pituus ja leveys) kengissä varpaat iskeytyvät joka askeleella kengän kärkeen aiheuttaen kynsien paksuuntumista. Jotta kenkä pysyy jalassa, on sitä joka askeleella pidettävä varpailla kiinni mikä altistaa varpaat koukkuasennoille.